Pukittelua ja ilman satulaa ratsastelua

Eilen uskalsin vihdoinkin mennä ratsastamaan kentälle, kun lunta oli tullut niin paljon, ettei kenttä ollut enää kivikova. Menin Lumpella ilman satulaa, koska tarkoituksenani oli vain hieman taivutella ja ratsastaa se rennoksi.
Aluksi Lumpe meni todella hienosti, oli mahtavan pehmeä ratsastaa ja taipui hyvin. Liikkui tosin muutaman ensimmäisen kierroksen verran melko varoen, kuten aina ilman satulaa mentäessä. Käynti ja ravi menivät todella hyvin ja olin tammaan tyytyväinen. Laukan jälkeen kuitenkin tuli hieman ongelmia, koska Lumpe liukastui hieman ympyrällä laukatessa, jonka jälkeen rentous oli hävinnyt. Otimme laukkaa vielä parin ympyrän verran, ihan rentoa menoa vain. Kun sain laukan edes hieman rentoutumaan, siirryimme raviin. Aloitin taivuttelun ihan alusta, tehden taivutuksia ja väistöjä, jotta saisin tamman irti kuolaimesta ja liikkumaan rennosti.

Lumpe karkuteillä, (c) Jonsu

Ravissa sai tehdä oikeasti töitä, jotta sai tamman taas rennoksi. Se ei uskaltanut liikkua normaalisti ja varoi jokaista askeltaan. Muutaman kierroksen jälkeen päädyin työskentelemään ympyrällä, koska siinä oli kaikista tasaisin pohja. Taivuttelin Lumpen kuolaimesta irti, ja kun se onnistui, vaihdoin suuntaa. Oikeaan kierrokseen Lumpe ei ollut ollenkaan niin pahasti kiinni kuolaimessa, joten en jatkanut siihen suuntaan kovin pitkään, vaan lopetin ja vein tamman talliin. Lopetan aina mieluummin treenin hieman lyhyeen ja hyvään, kuin odotan uutta ongelmaa, joka sitte täytyisi taas korjata. Tällä kertaa ongelmana oli siis tuo liukastuminen ja kun siitä päästiin eroon, oli hyvä hetki mielestäni lopettaa.
Koska Lumpen ratsastukseen ei ollut mennyt kauaa, päätin alkaa palautella poniakin lomalta. :D Ideana oli, että ratsastan myös ponin kevyesti ilman satulaa. Poni kyllä liikkui viikonloppunakin, mutta ei minun toimesta, joten ajattelin hieman "läpiratsastaa" ponia.
Ensimmäinen kierros ponin kanssa mentiin ihan vain löysällä ohjalla. Tuntui ihanalta istua ponin selässä ilman satulaa, Lumpe kun on niin luinen ja poni tuntuu sen jälkeen oikealta nojatuolilta. :D Ja muutenkin tykkään edelleen istua enemmän ponin kyydissä, kyllä se on vain niin minulle passeli selkä. Otin ensimmäisen kierroksen jälkeen ohjat käteen ja aloin ratsastaa ponia oikeinpäin. Se tosin jäi vaan haaveeksi, koska Nalle ei todellakaan ollut yhteistyöhaluinen lomailun ja helpon jakson jälkeen. Se nimittäin aloitti aivan järkyttävän pukkiriehumisen! Sain todellakin käyttää kaikki ratsastustaitoni, että pysyin kyydissä, kun poni tykitti sarjatulituksena pukkeja tulemaan.. Kun sain sen sitten pysäytettyä, ensimmäinen ajatus oli, että nyt lähdetään hakemaan tallista satula ja turvaliivi. :DD
Haettuani satulan ja turvaliivin aloitin ponin työstämisen alusta. Poni meni suoralla uralla ihan hyvin, mutta volteilla ja kentän tallipäädyssä se aloitti taas saman shown. Nyt ei kuitenkaan enää ollut läheskään niin vaikeata pysyä kyydissä, kuin mitä oli ilman satulaa. Annoin ponin riehua ja komensin sitä vain eteen, jotta sillä ei jäisi aikaa pukitteluun. Harmi vain, että Nalle ei aina siitä laannu, vaan koventaa vaan pukitteluaan. Sain sen kuitenkin lopulta liikkumaan reippaasti eteen, jolloin sillä ei enää ollut aikaa keskittyä minun alas nakkaamiseen. Menimme ponin kanssa vain muutamia kierroksia molempiin suuntiin tämän rauhoittumisen jälkeen. Jälleen ajatuksena, ettei tunnista saa jättää huonoa muistikuvaa kummallekkaan. Ja olihan siihen ponin rauhoitteluunki mennyt jo sen verran hyvä tovi, että poni oli varmasti saanut päivän liikunta-annoksen täyteen. :D

Nallen tyylinäyte :D

Tänään sitten ratsastin vain Lumpen. Menimme tasaisella ja harjoittelimme pehmeitä siirtymisiä. Kuulostaa helpolta, mutta tuolla pikajunalla se oli taas kaikkea muuta kuin helppoa! :D Aluksihan Lumpe oli todella hyvä ja pehmyt ja ehdin jo ajatella, että tästähän tulee helppo ratsastus. Ensimmäisen laukkapätkän jälkeen se kuitenkin tarrasi taas kuolaimeen kiinni, eikä päästänyt millään irti. Aloitimme kuitenkin tekemään laukanvaihtoja kahdeksikolla. Lumpella on todella inhottava tapa alkaa tässä harjoituksessa ennakoimaan vaihtoa, joten tein välillä monta ympyrää samaan suuntaan peräkkäin ennen vaihtoa, niin se ei osannut arvata missä välissä vaihto olisi tulossa. Aluksi vaihdot menivät todella hyvin ja laukka pysyi hienosti tasapainoisena läpi kahdeksikon, mutta juuri kun olin ajatellut tekeväni viimeisen vaihdon tälle päivää, Lumpe muisti vanhan kivan tavan, eli alkoi kaahata vaihdon jälkeen. Se siis nostaa aina vaan pään taivaaseen, häviää kaikilta avuilta ja antaa vain mennä. En tietenkään halunnut jättää asiaa siihen, vaan jatkoin kahdeksikkoa. Koitin keskittyä omaan istuntaan ja ajatella, että pidän hevosen "pihtiotteessa", jotta se ei pääse karkaamaan avuilta. Tämä toimikin muutaman harjoituskerran jälkeen aivan mahtavasti ja tamma teki jälleen todella pehmeät, hienot ja tasapainoiset vaihdot. Olin supertyytyväinen!
Vaihtojen jälkeen otin laukasta raviin ja ravista laukkaan siirtymisiä. Lumpe oli edelleen aika kovasti kiinni vasemmalla puolella, mutta ei niin pahasti, ettei sitä olisi saanut ratsastettua. (Jostain syystä se siis ottaa kuolaimesta aina laukassa kiinni..) Siirtymisissä oli hieman ongelmaa siinä, että jouduin ottamaan todella kovasti kiinni, että sain Lumpen hidastamaan raviin. Laukkaan siirtymisessä sen sijaan ei ollut minkaanlaista ongelmaa. Pitkällä työstämisellä ja oman istunnan tarkkailulla myös raviin siirtymiset alettiin kuitenkin pikkuhiljaa saada paremmiksi ja paremmiksi. Vielä niihin jäi hieman hiomista, mutta eihän kaikkea saa yhdellä kertaa korjattua. ;) Lopuksi taivuttelin tamman vielä ravissa avotaivutuksilla ja sulkuväistöillä, joilla sain sen myös todella hyvin irti kuolaimesta. Lopuksi sitten loppukäynnit ja tamma talliin kuivattelemaan, en onneksi ollut ainut jolla oli hiki tullut treenistä! :D
Torstaina olisi tarkoitus mennä maneesille hyppäämään ihan molempien heppojen voimin. Itse siis menen Lumpella ja Sara, jonka suokkitammaa olen pari kertaa käynyt ratsastamassa, tulee kokeilemaan Nallea. :) Ottaisin Nallelle mielellään välillä jonkun pienemmänkin ratsastajan, ja luulen Saran olevan oikein hyvä vaihtoehto. Saa nähdä mitä poni keksii, vai keksiikö mitään. Se kun on tunnetusti hyvin vieraskorea. :D