Niin, eli hyvää joulua nyt vielä kaikille, vaikkakin hieman myöhässä! ;)
En tänä vuonna päässyt Nallen kanssa perinteiseen joulumaastoon, koska ei ole tarpeeksi lunta ja pakkasta, joten jouluratsasteluna sai riittää pieni köpöttely ilman satulaa kentällä. Poni oli aivan superkiva, mitä nyt hieman energinen, kuten aina. Aattoiltana molemmat hepat saivat hirveän määrän herkkuja, samoin eilen. Tänään on kuitenkin vielä luvassa suurin herkku, molemmille omat piparit. :D Nalle rakastaa pipareita ja Lumpekin ainakin esittää rakastavansa, pitäähän sen nyt kaikke syödä mitä ponikin.. :DD
Tänään kävimme Alen kanssa pitkällä maastolenkillä. Olipas mukavaa päästä ensimmäistä kertaa tänä talvena oikeaan maastoon! Ponit oli kyllä kans mielissään, Nallekaan ei olisi millään tahtonut kävellä. Poni on muutenkin niin raukka, kun se joutuu ravaamaan että pysyy Lumpen käyntivauhdissa mukana. :D Lumpea meinasi taas kaikki pelottaa (joo, kyllä sillä on muka kenttääkin startattu :D) ja Ale sai välillä ihan tosissaan komentaa, että tamma uskalsi mennä esimerkiksi autonrenkaiden ohi. Nalleahan ei kyllä enää pelottanut, kun Lumpe oli urhoollisesti jalat tutisten kipittänyt pelottavien renkaiden ohi.
Tällä kertaa ei uskallettu hirveästi revitellä, koska tie oli sohjoinen ja mutenkin hieman huono, joten mentiin vain "nättiä" laukkaa.. Olisikin ollut nättiä, molemmat hevoset painoi vaan häntä ja korvat tötteröllä menemään ja ratsastajat roikkuu ohjissa kiinni. Ei ollut ollenkaan kiva tunne koittaa turvaistunnassa roikkua ponin kyydissä, kun Ale ei saanut Lumpea pysähtymään. Meillä kun siis tämä jarrutus toimii niin, että Lumpe hidastaa ensin, niin ponikin voi sen jälkeen alkaa jarruttelemaan. Poni on niin "kilpailuhenkinen", ettei se pydähdy jos toinen ei myös hidasta, inhottavaa.. :D Yksin maastoillessa poni kuuntelee sitten todella hyvin!
Tehtiin Alen kanssa myös iltatalli valmiiksi, eli minulla ei enää tänä iltana ole muuta tehtävää, kuin otettava hepat sisään ja lisättävä ruokiin vesi! :) Ja tietenkin hemmoteltava mamman mussukat pipareilla, se on ehdottomasti vuoden kohokohta. ;)
Loppuun vielä Nallen ja Lumpen joulutervehdys, hienosti videolla.. Opettelen sitten joskus tekemään kunnollisia videoita. :D
maanantai 26. joulukuuta 2011
tiistai 13. joulukuuta 2011
Pukittelua ja ilman satulaa ratsastelua
Eilen uskalsin vihdoinkin mennä ratsastamaan kentälle, kun lunta oli tullut niin paljon, ettei kenttä ollut enää kivikova. Menin Lumpella ilman satulaa, koska tarkoituksenani oli vain hieman taivutella ja ratsastaa se rennoksi.
Aluksi Lumpe meni todella hienosti, oli mahtavan pehmeä ratsastaa ja taipui hyvin. Liikkui tosin muutaman ensimmäisen kierroksen verran melko varoen, kuten aina ilman satulaa mentäessä. Käynti ja ravi menivät todella hyvin ja olin tammaan tyytyväinen. Laukan jälkeen kuitenkin tuli hieman ongelmia, koska Lumpe liukastui hieman ympyrällä laukatessa, jonka jälkeen rentous oli hävinnyt. Otimme laukkaa vielä parin ympyrän verran, ihan rentoa menoa vain. Kun sain laukan edes hieman rentoutumaan, siirryimme raviin. Aloitin taivuttelun ihan alusta, tehden taivutuksia ja väistöjä, jotta saisin tamman irti kuolaimesta ja liikkumaan rennosti.
Ravissa sai tehdä oikeasti töitä, jotta sai tamman taas rennoksi. Se ei uskaltanut liikkua normaalisti ja varoi jokaista askeltaan. Muutaman kierroksen jälkeen päädyin työskentelemään ympyrällä, koska siinä oli kaikista tasaisin pohja. Taivuttelin Lumpen kuolaimesta irti, ja kun se onnistui, vaihdoin suuntaa. Oikeaan kierrokseen Lumpe ei ollut ollenkaan niin pahasti kiinni kuolaimessa, joten en jatkanut siihen suuntaan kovin pitkään, vaan lopetin ja vein tamman talliin. Lopetan aina mieluummin treenin hieman lyhyeen ja hyvään, kuin odotan uutta ongelmaa, joka sitte täytyisi taas korjata. Tällä kertaa ongelmana oli siis tuo liukastuminen ja kun siitä päästiin eroon, oli hyvä hetki mielestäni lopettaa.
Koska Lumpen ratsastukseen ei ollut mennyt kauaa, päätin alkaa palautella poniakin lomalta. :D Ideana oli, että ratsastan myös ponin kevyesti ilman satulaa. Poni kyllä liikkui viikonloppunakin, mutta ei minun toimesta, joten ajattelin hieman "läpiratsastaa" ponia.
Ensimmäinen kierros ponin kanssa mentiin ihan vain löysällä ohjalla. Tuntui ihanalta istua ponin selässä ilman satulaa, Lumpe kun on niin luinen ja poni tuntuu sen jälkeen oikealta nojatuolilta. :D Ja muutenkin tykkään edelleen istua enemmän ponin kyydissä, kyllä se on vain niin minulle passeli selkä. Otin ensimmäisen kierroksen jälkeen ohjat käteen ja aloin ratsastaa ponia oikeinpäin. Se tosin jäi vaan haaveeksi, koska Nalle ei todellakaan ollut yhteistyöhaluinen lomailun ja helpon jakson jälkeen. Se nimittäin aloitti aivan järkyttävän pukkiriehumisen! Sain todellakin käyttää kaikki ratsastustaitoni, että pysyin kyydissä, kun poni tykitti sarjatulituksena pukkeja tulemaan.. Kun sain sen sitten pysäytettyä, ensimmäinen ajatus oli, että nyt lähdetään hakemaan tallista satula ja turvaliivi. :DD
Haettuani satulan ja turvaliivin aloitin ponin työstämisen alusta. Poni meni suoralla uralla ihan hyvin, mutta volteilla ja kentän tallipäädyssä se aloitti taas saman shown. Nyt ei kuitenkaan enää ollut läheskään niin vaikeata pysyä kyydissä, kuin mitä oli ilman satulaa. Annoin ponin riehua ja komensin sitä vain eteen, jotta sillä ei jäisi aikaa pukitteluun. Harmi vain, että Nalle ei aina siitä laannu, vaan koventaa vaan pukitteluaan. Sain sen kuitenkin lopulta liikkumaan reippaasti eteen, jolloin sillä ei enää ollut aikaa keskittyä minun alas nakkaamiseen. Menimme ponin kanssa vain muutamia kierroksia molempiin suuntiin tämän rauhoittumisen jälkeen. Jälleen ajatuksena, ettei tunnista saa jättää huonoa muistikuvaa kummallekkaan. Ja olihan siihen ponin rauhoitteluunki mennyt jo sen verran hyvä tovi, että poni oli varmasti saanut päivän liikunta-annoksen täyteen. :D
Tänään sitten ratsastin vain Lumpen. Menimme tasaisella ja harjoittelimme pehmeitä siirtymisiä. Kuulostaa helpolta, mutta tuolla pikajunalla se oli taas kaikkea muuta kuin helppoa! :D Aluksihan Lumpe oli todella hyvä ja pehmyt ja ehdin jo ajatella, että tästähän tulee helppo ratsastus. Ensimmäisen laukkapätkän jälkeen se kuitenkin tarrasi taas kuolaimeen kiinni, eikä päästänyt millään irti. Aloitimme kuitenkin tekemään laukanvaihtoja kahdeksikolla. Lumpella on todella inhottava tapa alkaa tässä harjoituksessa ennakoimaan vaihtoa, joten tein välillä monta ympyrää samaan suuntaan peräkkäin ennen vaihtoa, niin se ei osannut arvata missä välissä vaihto olisi tulossa. Aluksi vaihdot menivät todella hyvin ja laukka pysyi hienosti tasapainoisena läpi kahdeksikon, mutta juuri kun olin ajatellut tekeväni viimeisen vaihdon tälle päivää, Lumpe muisti vanhan kivan tavan, eli alkoi kaahata vaihdon jälkeen. Se siis nostaa aina vaan pään taivaaseen, häviää kaikilta avuilta ja antaa vain mennä. En tietenkään halunnut jättää asiaa siihen, vaan jatkoin kahdeksikkoa. Koitin keskittyä omaan istuntaan ja ajatella, että pidän hevosen "pihtiotteessa", jotta se ei pääse karkaamaan avuilta. Tämä toimikin muutaman harjoituskerran jälkeen aivan mahtavasti ja tamma teki jälleen todella pehmeät, hienot ja tasapainoiset vaihdot. Olin supertyytyväinen!
Vaihtojen jälkeen otin laukasta raviin ja ravista laukkaan siirtymisiä. Lumpe oli edelleen aika kovasti kiinni vasemmalla puolella, mutta ei niin pahasti, ettei sitä olisi saanut ratsastettua. (Jostain syystä se siis ottaa kuolaimesta aina laukassa kiinni..) Siirtymisissä oli hieman ongelmaa siinä, että jouduin ottamaan todella kovasti kiinni, että sain Lumpen hidastamaan raviin. Laukkaan siirtymisessä sen sijaan ei ollut minkaanlaista ongelmaa. Pitkällä työstämisellä ja oman istunnan tarkkailulla myös raviin siirtymiset alettiin kuitenkin pikkuhiljaa saada paremmiksi ja paremmiksi. Vielä niihin jäi hieman hiomista, mutta eihän kaikkea saa yhdellä kertaa korjattua. ;) Lopuksi taivuttelin tamman vielä ravissa avotaivutuksilla ja sulkuväistöillä, joilla sain sen myös todella hyvin irti kuolaimesta. Lopuksi sitten loppukäynnit ja tamma talliin kuivattelemaan, en onneksi ollut ainut jolla oli hiki tullut treenistä! :D
Torstaina olisi tarkoitus mennä maneesille hyppäämään ihan molempien heppojen voimin. Itse siis menen Lumpella ja Sara, jonka suokkitammaa olen pari kertaa käynyt ratsastamassa, tulee kokeilemaan Nallea. :) Ottaisin Nallelle mielellään välillä jonkun pienemmänkin ratsastajan, ja luulen Saran olevan oikein hyvä vaihtoehto. Saa nähdä mitä poni keksii, vai keksiikö mitään. Se kun on tunnetusti hyvin vieraskorea. :D
Aluksi Lumpe meni todella hienosti, oli mahtavan pehmeä ratsastaa ja taipui hyvin. Liikkui tosin muutaman ensimmäisen kierroksen verran melko varoen, kuten aina ilman satulaa mentäessä. Käynti ja ravi menivät todella hyvin ja olin tammaan tyytyväinen. Laukan jälkeen kuitenkin tuli hieman ongelmia, koska Lumpe liukastui hieman ympyrällä laukatessa, jonka jälkeen rentous oli hävinnyt. Otimme laukkaa vielä parin ympyrän verran, ihan rentoa menoa vain. Kun sain laukan edes hieman rentoutumaan, siirryimme raviin. Aloitin taivuttelun ihan alusta, tehden taivutuksia ja väistöjä, jotta saisin tamman irti kuolaimesta ja liikkumaan rennosti.
 |
| Lumpe karkuteillä, (c) Jonsu |
Koska Lumpen ratsastukseen ei ollut mennyt kauaa, päätin alkaa palautella poniakin lomalta. :D Ideana oli, että ratsastan myös ponin kevyesti ilman satulaa. Poni kyllä liikkui viikonloppunakin, mutta ei minun toimesta, joten ajattelin hieman "läpiratsastaa" ponia.
Ensimmäinen kierros ponin kanssa mentiin ihan vain löysällä ohjalla. Tuntui ihanalta istua ponin selässä ilman satulaa, Lumpe kun on niin luinen ja poni tuntuu sen jälkeen oikealta nojatuolilta. :D Ja muutenkin tykkään edelleen istua enemmän ponin kyydissä, kyllä se on vain niin minulle passeli selkä. Otin ensimmäisen kierroksen jälkeen ohjat käteen ja aloin ratsastaa ponia oikeinpäin. Se tosin jäi vaan haaveeksi, koska Nalle ei todellakaan ollut yhteistyöhaluinen lomailun ja helpon jakson jälkeen. Se nimittäin aloitti aivan järkyttävän pukkiriehumisen! Sain todellakin käyttää kaikki ratsastustaitoni, että pysyin kyydissä, kun poni tykitti sarjatulituksena pukkeja tulemaan.. Kun sain sen sitten pysäytettyä, ensimmäinen ajatus oli, että nyt lähdetään hakemaan tallista satula ja turvaliivi. :DD
Haettuani satulan ja turvaliivin aloitin ponin työstämisen alusta. Poni meni suoralla uralla ihan hyvin, mutta volteilla ja kentän tallipäädyssä se aloitti taas saman shown. Nyt ei kuitenkaan enää ollut läheskään niin vaikeata pysyä kyydissä, kuin mitä oli ilman satulaa. Annoin ponin riehua ja komensin sitä vain eteen, jotta sillä ei jäisi aikaa pukitteluun. Harmi vain, että Nalle ei aina siitä laannu, vaan koventaa vaan pukitteluaan. Sain sen kuitenkin lopulta liikkumaan reippaasti eteen, jolloin sillä ei enää ollut aikaa keskittyä minun alas nakkaamiseen. Menimme ponin kanssa vain muutamia kierroksia molempiin suuntiin tämän rauhoittumisen jälkeen. Jälleen ajatuksena, ettei tunnista saa jättää huonoa muistikuvaa kummallekkaan. Ja olihan siihen ponin rauhoitteluunki mennyt jo sen verran hyvä tovi, että poni oli varmasti saanut päivän liikunta-annoksen täyteen. :D
 |
| Nallen tyylinäyte :D |
Tänään sitten ratsastin vain Lumpen. Menimme tasaisella ja harjoittelimme pehmeitä siirtymisiä. Kuulostaa helpolta, mutta tuolla pikajunalla se oli taas kaikkea muuta kuin helppoa! :D Aluksihan Lumpe oli todella hyvä ja pehmyt ja ehdin jo ajatella, että tästähän tulee helppo ratsastus. Ensimmäisen laukkapätkän jälkeen se kuitenkin tarrasi taas kuolaimeen kiinni, eikä päästänyt millään irti. Aloitimme kuitenkin tekemään laukanvaihtoja kahdeksikolla. Lumpella on todella inhottava tapa alkaa tässä harjoituksessa ennakoimaan vaihtoa, joten tein välillä monta ympyrää samaan suuntaan peräkkäin ennen vaihtoa, niin se ei osannut arvata missä välissä vaihto olisi tulossa. Aluksi vaihdot menivät todella hyvin ja laukka pysyi hienosti tasapainoisena läpi kahdeksikon, mutta juuri kun olin ajatellut tekeväni viimeisen vaihdon tälle päivää, Lumpe muisti vanhan kivan tavan, eli alkoi kaahata vaihdon jälkeen. Se siis nostaa aina vaan pään taivaaseen, häviää kaikilta avuilta ja antaa vain mennä. En tietenkään halunnut jättää asiaa siihen, vaan jatkoin kahdeksikkoa. Koitin keskittyä omaan istuntaan ja ajatella, että pidän hevosen "pihtiotteessa", jotta se ei pääse karkaamaan avuilta. Tämä toimikin muutaman harjoituskerran jälkeen aivan mahtavasti ja tamma teki jälleen todella pehmeät, hienot ja tasapainoiset vaihdot. Olin supertyytyväinen!
Vaihtojen jälkeen otin laukasta raviin ja ravista laukkaan siirtymisiä. Lumpe oli edelleen aika kovasti kiinni vasemmalla puolella, mutta ei niin pahasti, ettei sitä olisi saanut ratsastettua. (Jostain syystä se siis ottaa kuolaimesta aina laukassa kiinni..) Siirtymisissä oli hieman ongelmaa siinä, että jouduin ottamaan todella kovasti kiinni, että sain Lumpen hidastamaan raviin. Laukkaan siirtymisessä sen sijaan ei ollut minkaanlaista ongelmaa. Pitkällä työstämisellä ja oman istunnan tarkkailulla myös raviin siirtymiset alettiin kuitenkin pikkuhiljaa saada paremmiksi ja paremmiksi. Vielä niihin jäi hieman hiomista, mutta eihän kaikkea saa yhdellä kertaa korjattua. ;) Lopuksi taivuttelin tamman vielä ravissa avotaivutuksilla ja sulkuväistöillä, joilla sain sen myös todella hyvin irti kuolaimesta. Lopuksi sitten loppukäynnit ja tamma talliin kuivattelemaan, en onneksi ollut ainut jolla oli hiki tullut treenistä! :D
Torstaina olisi tarkoitus mennä maneesille hyppäämään ihan molempien heppojen voimin. Itse siis menen Lumpella ja Sara, jonka suokkitammaa olen pari kertaa käynyt ratsastamassa, tulee kokeilemaan Nallea. :) Ottaisin Nallelle mielellään välillä jonkun pienemmänkin ratsastajan, ja luulen Saran olevan oikein hyvä vaihtoehto. Saa nähdä mitä poni keksii, vai keksiikö mitään. Se kun on tunnetusti hyvin vieraskorea. :D
tiistai 6. joulukuuta 2011
Maneesilla treenaamassa
Tänään käytiin Alen ja Lumpen kanssa Riitan tallilla Kestilässä hyppäämässä. Lumpe matkusti hienosti, kuten aina ja oli maneesin pihalla jo aivan täpinöissään, kun tiesi pääsevänsä hyppäämään.
Aluksi verryttelin Lumpen käynnissä ja ravissa. Tamma tuntui hyvältä, ei painanut pahasti kädelle, taipui, kuunteli ja liikkui hyvin. Laukkaa aloitellessamme Lumpe päästeli vähän höyryjä parin pukin verran, mutta mitään muuta moitetta sen käytöksessä ei tänään ollut! Ehkä se temppuilu oli vaan ohimenevää intoilua lumesta. ;) Laukkasimme muutaman kierroksen tehden aina välillä ympyröitä. Sen jälkeen menimme molemmista suunnista pienen ristikon pari kertaa. Tamma oli niin innoissaan, että yritti joka kerta ristikon jälkeen suunnata jollekkin isommista esteistä. :D
Verryttelyjen jälkeen menimme tehtävää, jossa tultiin 15 metrin kaarevaa väliä ensin 5 askeleella, sitten 4 ja lopuksi 3 askeleella. Kuten arvata saattaa, Lumpe olisi tietenkin mieluiten roikaissut joka kerralla kolmella askeleella koko välin. Tästä innosta huolimatta se kuunteli kuitenkin yllättävän hyvin, sen sai ratsastettua takaisin avuille hetkessä, mutta se myös lähti hyvin helposti pohkeesta eteen. Kiva heppa! :)
Seuraavaksi teimme sarjaa/linjaa, jossa esteiden väli oli 10 metriä. Se oli pienillä esteillä Lumpelle pitkä kaksi askelta. Väli oli kahdella askeleella todella helppo, joten Ale vaikeutti tehtävää ja käski tulla välin kolmella askeleella. Jotta tehtävän pääsi kolmella askeleella, sai Lumpea ratsastaa todella paljon taakse. Sisään piti tulla pienellä mutta polkevalla laukalla ja vatsalihkset joutuivat pidättämään koko ajan. Muutaman kerran tamma pääsi yllättämään ja tulemaan välin hyvästä sisääntulosta huolimatta kahdella askeleella. Kolmekin kuitenkin onnistui lopulta, kun vain ite muisti ajatella koko ajan ennen tehtävääkin jo pientä ja lyhyttä laukkaa. :)
Kun laukkaa oli säädelty lyhyen välin avulla, siirryimme tekemään samaa laukan säätelyä 21 metrin välillä. Ensimmäisenä esteenä oli pysty, puolessa välin linjaa oli maapuomi ja viimeisenä esteenä okseri. Kaikki olivat hyvin pieniä esteitä, että saimme Lumpen kanssa keskittyä vain laukan säätelyyn. Ensin mentiin linja 3-3 askelta, eli ennen puomia 3 askelta ja puomin jälkeen 3 askelta. Seuraavaksi mentiin 2-3, joka oli varmasti vaikein askelmäärä, koska Lumpe pääsi "kaahaamaan" ensimmäiselle esteelle, niin se oli todella vaikea saada kiinni enää puomin jälkeen ennen okseria. Viimeisenä teimme 3-2 askelilla tehtävän, se oli ehdottomasti helpoin tänään, koska tamma oli niin hyvin kuulolla pohkeelle.
Viimeisenä linjana tulimme 17 metrin väliä, joka mentiin vain helposti 4 askeleella. Tämä oli tosi simppeli väli Lumpelle, eikä siis aiheuttanut ongelmia. Lopuksi menimme vielä muutaman kerran pienen pystyn pitkällä lähestymisellä, koska ne ovat olleet vaikeita nyt meille. Lumpe lähestyy estettä ensin nätissä laukassa, mutta sitten se lähtee imemään esteelle todella kovasti ja jatkaa kaahottamista ikävästi esteen jälkeen. Lähestymiset paranivat loppua kohden, mutten itse ainakaan ole niihin vielä tyytyväinen. :) Kun olin itse tehnyt treenin loppuun, Ale hyppäsi Lumpella muutaman esteen ja loppuverkkasi sen. :)
Tämän päivän treenin tarkoituksena oli, että saisimme Lumpen tulemaan paremmin takaisin tehtävillä ja sitä myöten myös radalla. Nyt sen tyylinä tosiaan on se, että ennen estettä lähdetään täysillä ja loppu tehtävä mennään samalla vauhdilla. Ei siis aivan helppo tyyli radalla. :D Linjojen avulla laukkaa on helpompi säädellä ja samalla linjat ja mahdolliset puomit linjojen välillä auttavat katsomaan ponnistuspaikkaa. Nyt teimme kaikki tehtävät todella pienillä esteillä, ettei tamman eikä minun kummankaan tarvitse alkaa katsomaan esteiden korkeutta, vaan saa vain keskittyä laukkaan. Toivottavasti tämä taas vähän auttoi ja tamma saataisiin kuuntelemaan talven aikana paremmin. :) Lisään loppuun vielä videokoosteen tämän päivän treenistä. Video ei ole mitenkään kummoisesti tehty, lätki vain klippejä peräkkäin, mutta kyllä siitä näkee tehtävien idean ainakin! :)
Aluksi verryttelin Lumpen käynnissä ja ravissa. Tamma tuntui hyvältä, ei painanut pahasti kädelle, taipui, kuunteli ja liikkui hyvin. Laukkaa aloitellessamme Lumpe päästeli vähän höyryjä parin pukin verran, mutta mitään muuta moitetta sen käytöksessä ei tänään ollut! Ehkä se temppuilu oli vaan ohimenevää intoilua lumesta. ;) Laukkasimme muutaman kierroksen tehden aina välillä ympyröitä. Sen jälkeen menimme molemmista suunnista pienen ristikon pari kertaa. Tamma oli niin innoissaan, että yritti joka kerta ristikon jälkeen suunnata jollekkin isommista esteistä. :D
Verryttelyjen jälkeen menimme tehtävää, jossa tultiin 15 metrin kaarevaa väliä ensin 5 askeleella, sitten 4 ja lopuksi 3 askeleella. Kuten arvata saattaa, Lumpe olisi tietenkin mieluiten roikaissut joka kerralla kolmella askeleella koko välin. Tästä innosta huolimatta se kuunteli kuitenkin yllättävän hyvin, sen sai ratsastettua takaisin avuille hetkessä, mutta se myös lähti hyvin helposti pohkeesta eteen. Kiva heppa! :)
Seuraavaksi teimme sarjaa/linjaa, jossa esteiden väli oli 10 metriä. Se oli pienillä esteillä Lumpelle pitkä kaksi askelta. Väli oli kahdella askeleella todella helppo, joten Ale vaikeutti tehtävää ja käski tulla välin kolmella askeleella. Jotta tehtävän pääsi kolmella askeleella, sai Lumpea ratsastaa todella paljon taakse. Sisään piti tulla pienellä mutta polkevalla laukalla ja vatsalihkset joutuivat pidättämään koko ajan. Muutaman kerran tamma pääsi yllättämään ja tulemaan välin hyvästä sisääntulosta huolimatta kahdella askeleella. Kolmekin kuitenkin onnistui lopulta, kun vain ite muisti ajatella koko ajan ennen tehtävääkin jo pientä ja lyhyttä laukkaa. :)
Kun laukkaa oli säädelty lyhyen välin avulla, siirryimme tekemään samaa laukan säätelyä 21 metrin välillä. Ensimmäisenä esteenä oli pysty, puolessa välin linjaa oli maapuomi ja viimeisenä esteenä okseri. Kaikki olivat hyvin pieniä esteitä, että saimme Lumpen kanssa keskittyä vain laukan säätelyyn. Ensin mentiin linja 3-3 askelta, eli ennen puomia 3 askelta ja puomin jälkeen 3 askelta. Seuraavaksi mentiin 2-3, joka oli varmasti vaikein askelmäärä, koska Lumpe pääsi "kaahaamaan" ensimmäiselle esteelle, niin se oli todella vaikea saada kiinni enää puomin jälkeen ennen okseria. Viimeisenä teimme 3-2 askelilla tehtävän, se oli ehdottomasti helpoin tänään, koska tamma oli niin hyvin kuulolla pohkeelle.
Viimeisenä linjana tulimme 17 metrin väliä, joka mentiin vain helposti 4 askeleella. Tämä oli tosi simppeli väli Lumpelle, eikä siis aiheuttanut ongelmia. Lopuksi menimme vielä muutaman kerran pienen pystyn pitkällä lähestymisellä, koska ne ovat olleet vaikeita nyt meille. Lumpe lähestyy estettä ensin nätissä laukassa, mutta sitten se lähtee imemään esteelle todella kovasti ja jatkaa kaahottamista ikävästi esteen jälkeen. Lähestymiset paranivat loppua kohden, mutten itse ainakaan ole niihin vielä tyytyväinen. :) Kun olin itse tehnyt treenin loppuun, Ale hyppäsi Lumpella muutaman esteen ja loppuverkkasi sen. :)
Tämän päivän treenin tarkoituksena oli, että saisimme Lumpen tulemaan paremmin takaisin tehtävillä ja sitä myöten myös radalla. Nyt sen tyylinä tosiaan on se, että ennen estettä lähdetään täysillä ja loppu tehtävä mennään samalla vauhdilla. Ei siis aivan helppo tyyli radalla. :D Linjojen avulla laukkaa on helpompi säädellä ja samalla linjat ja mahdolliset puomit linjojen välillä auttavat katsomaan ponnistuspaikkaa. Nyt teimme kaikki tehtävät todella pienillä esteillä, ettei tamman eikä minun kummankaan tarvitse alkaa katsomaan esteiden korkeutta, vaan saa vain keskittyä laukkaan. Toivottavasti tämä taas vähän auttoi ja tamma saataisiin kuuntelemaan talven aikana paremmin. :) Lisään loppuun vielä videokoosteen tämän päivän treenistä. Video ei ole mitenkään kummoisesti tehty, lätki vain klippejä peräkkäin, mutta kyllä siitä näkee tehtävien idean ainakin! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)